J@rgonia on vuonna 2003 perustettu etnologian, historian ja niiden lähitieteiden aloilla toimiva vertaisarvioitu elektroninen julkaisu. Se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. J@rgonia on tarkoitettu kulttuuria, historiaa ja perinnettä tutkivien jatko-opiskelijoiden julkaisukanavaksi.
Tuorein numero
J@rgonian nro 19 sisältää Miia Kuhan artikkelin ”Jumalan sanan ylenkatsojat”. Rahvaan kirkossakäynti Savossa vuosina 1660–1710.
J@rgonia vol. 10, nro 19 (2012)
”Jumalan sanan ylenkatsojat”. Rahvaan kirkossakäynti Savossa vuosina 1660–1710Miia Kuha
1600-luku on perinteisesti tunnettu luterilaisen puhdasoppisuuden aikana, jolloin kirkko ja kruunu kontrolloivat tiukasti Ruotsin valtakunnan alamaisten käyttäytymistä ja ajattelua. Papiston mahdollisuudet ylläpitää kirkkokuria olivat kuitenkin rajalliset harvaan asutuilla syrjäseuduilla, kuten Savon maakunnassa. Artikkelissa käsitellään savolaisen rahvaan kirkossakäyntiä sekä poissaoloja kirkosta 1600-luvun lopulla ja 1700-luvun alussa. Piispan- ja rovastintarkastuspöytäkirjojen avulla selvitetään, miksi poissaolot olivat yleisiä, vaikka kirkossakäynnin laiminlyönnistä seurasi rangaistus. Toisaalta pohditaan sitä, miksi seurakuntalaiset tulivat kirkkoon tärkeinä pyhäpäivinä suurin joukoin jopa papiston kieltoja uhmaten. Artikkelissa osoitetaan, että rahvaan kirkossakäyntiä säätelivät paitsi fyysiset ja sosiaaliset olosuhteet, myös kansankulttuurin ja kansanuskonnon normisto. Seurakuntalaisten käsitykset norminmukaisesta kirkossakäynnistä olivat kytköksissä käsityksiin pyhistä ajankohdista ja poikkesivat siten huomattavasti esivaltojen ihanteista.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201203211473
J@rgonia vol. 9, nro 18 (2011)
Väärinymmärretty kuningas: asteekkihallitsija Montezuma Meksikon valloittaneiden espanjalaisten konkistadorien selonteoissaVesa-Matti Kari
Artikkelissa tarkastellaan Meksikon espanjalaisvalloittajien asteekkihallitsija Montezumasta laatimia kuvauksia. Kirjallisuudessa Montezuma on nähty arkana ja alistuvana johtajana, jonka heikkouksia on pidetty syynä asteekkien tappioon vieraita valloittajia vastaan. Käsitys juontuu asteekkeilta valloituksen jälkeen kootusta perimätiedosta, jolle espanjalaisten valloittajien laatimien muistelmien ja raporttien tiedot on nähty vahvistuksena. Artikkelissa selitetään Montezuman kuvauksia sijoittamalla Montezuman omin silmin nähneiden valloittajien kirjoittamat lähteet konteksteihinsa tutkimuksen ja aikalaiskirjallisuuden avulla. Artikkelissa osoitetaan, että mikäli lähteiden kohdalla otetaan huomioon kirjoittajien henkilökohtaiset motiivit sekä asteekkien ja espanjalaisten kulttuurit, havaitaan niissä esitetyt Montezuma- kuvaukset paljon vanhaa käsitystä moniselitteisemmiksi.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201162911098
J@rgonia vol. 8, nro 17 (2010)
Kuolleiden saaret. Historiallisen ajan keskisuomalaisten saarihautausmaiden luonne ja käyttö hautapaikkoinaJuha Ruohonen
Kirkkomaiden ulkopuolella sijaitsevat hautasaaret ovat leimallisia erityisesti harvaan asutuille seuduille, joissa kirkkomatkat ovat olleet pitkiä ja hankalia. Saaria on pidetty väliaikaisina hautausmaina, joihin on haudattu kesällä, kelirikkoaikana tai levottomana ajankohtana kuolleet odottamaan myöhempää kuljetusta kirkkomaalle. Saarten käyttöä hautaustarkoituksiin ei ole kuitenkaan systemaattisesti tutkittu. Tässä artikkelissa tarkastellaan Keski-Suomessa sijaitsevien Petäjäveden ja Uuraisten hautapaikkoja sekä niiksi epäiltyjä kohteita. Laajan ja monia tieteenaloja käsittelevän lähdeaineiston kautta artikkeli selvittää kohteiden luonnetta ja niiden käyttöä hautapaikkoina. Erityistä huomiota kiinnitetään aineiston esittelyn lisäksi hautaustradition ajoittamiseen eri menetelmillä.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201010263012
Puheenvuorot
Yhteydet ja vertailu: Suomi ja maailma pitkällä aikavälillä. Juhlaluento 12.5.2010Jari Ojala
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201010263013


