J@rgonia Sammakko

J@rgonia on vuonna 2003 perustettu etnologian, historian ja niiden lähitieteiden aloilla toimiva vertaisarvioitu Jufo-luokiteltu elektroninen julkaisu. Se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. J@rgonia on tarkoitettu kulttuureja, historiaa ja perinnettä tutkivien tohtoreiden ja jatko-opiskelijoiden julkaisukanavaksi.

J@rgonia

Tuorein numero

J@rgonian nro 27 sisältää Jarkko Oraharjun muistia ja muistamista käsittelevää kerrontaa kirjailija Raija Siekkisen novellissa tulkitsevan artikkelin, Miia Kuhan sekä Matti Roiton lektiot sekä lukuisia ajankohtaisia kirja-arvioita.

J@rgonia

J@rgonia vol. 14, nro 27 (2016)

Artikkeli

”Hitaasti muistin, muistaessani unohdin”. Muistamisen merkityksen rakentuminen Raija Siekkisen novellissa Vieras maa

Jarkko Oraharju

Artikkelissa tulkitaan muistia ja muistamista käsittelevää kerrontaa kirjailija Raija Siekkisen novellissa Vieras maa (1999). Kaunokirjallista tekstiä analysoidaan kulttuurisesta näkökulmasta käsin yhdistämällä monitieteellisesti kirjallisuudentutkimusta ja muistintutkimusta. Muisti ja muistaminen esiintyvät aiheina koko Siekkisen lyhytproosatuotannossa. Vähän tunnetut ja tutkitut Siekkisen lyhytproosatekstit asettuvat dialogiin kulttuurisen muistintutkimuksen alalla esitettyjen näkemyksien kanssa. Sekä Siekkisen lyhytproosateksteissä, että tieteellisissä näkemyksissä korostuvat muistamisen henkilökohtainen ja yhteisöllinen merkitys sisältöä tuottavana ja muutoksia käynnistävänä ihmisen elämisen elementtinä. Analyysin kohteeksi on rajattu yksi Siekkisen novelli. Tätä lyhytproosatekstiä tulkitaan muistamisen prosessin esityksenä, joka heijastuu kulttuuriperinnön tutkimuksen näkemykseen kulttuuriperintöprosessista. Artikkelissa otetaan huomioon myös viimeaikaiset näkemykset kaunokirjallisuuden ansioista muistin ja muistamisen käsittämisen välineenä. Novellia Vieras maa tulkitaan henkilökohtaisen menneisyyden merkityksellistämisen esityksenä. Artikkelissa osoitetaan, että kaunokirjalliseen tekstiin sisältyvä kuvallisuus ja kerrottu merkityksen rakentumisen prosessi asettuvat muistamisen henkilökohtaisten ja kulttuuristen arvojen sekä vaikutusten ymmärtämisen välineiksi.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606173151

Lektiot

Pyhäpäivien vietto varhaismodernin ajan Savossa (vuoteen 1710). Lectio praecursoria 29.4.2016

Miia Kuha

FM Miia Kuhan Suomen historian väitöskirja Pyhäpäivien vietto varhaismodernin ajan Savossa (vuoteen 1710) tarkastettiin 29.4.2016 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Raisa Maria Toivo Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Kustaa H. J. Vilkuna Jyväskylän yliopistosta.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606173152

Dissenting Visions – The Executive, Parliament and the Problematic Anglo- American Collaboration in the Changes of British Atomic Foreign Policy 1845–6. Lectio praecursoria 28.11.2015

Matti Roitto

FM Matti Roiton yleisen historian väitöskirja Dissenting Visions – The Executive, Parliament and the Problematic Anglo-American Collaboration in the Changes of British Atomic Foreign Policy 1845–6 tarkastettiin 28.11.2015 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Jussi Hanhimäki Graduate Institute of International and Development Studiesista, Genevestä ja kustoksena professori Pertti Ahonen Jyväskylän yliopistosta.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606173153

Kirja-arviot

Kulttuurinen väkivalta ja sukupuoli ennen ja nyt

Anna Haverinen

Arvio teoksesta Lidman, Satu: Väkivaltakulttuurin perintö. Sukupuoli, asenteet ja historia. Gaudeamus, Helsinki. 2015. s. 391. ISBN 978-952-495-369-6.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606173154

Heikki Ylikangas suomalaisen historiantutkimuksen ravistelijana

Petteri Impola

Arvio teoksesta Ylikangas, Heikki: Mitä on historia ja millaista sen tutkiminen. Art House. Helsinki 2015. 256 s. ISBN 978-951-884-548-8.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606173155

Etnografian ulottuvuuksia ja mahdollisuuksia

Leena Rossi

Arvio teoksesta Hämeenaho, Pilvi & Koskinen-Koivisto, Eerika (toim.): Moniulotteinen etnografia. Helsinki, Ethnos ry. 2014. 393 s. ISBN 978-951-96345- 9-3.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606173156

Muistelukerronnan ulottuvuudet näkyviin lähiluvulla

Leena Rossi

Arvio teoksesta Pöysä, Jyrki: Lähiluvun tieto. Näkökulmia kirjoitetun muistelukerronnan tutkimukseen. Joensuu, Suomen kansantietouden tutkijain seura. 2015. 281 s. ISBN 978-951-9451-09-1.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606173157

”Seisomme sodan seurausten tervatulla sillalla”

Jouni Tilli

Arvio teoksesta Holmila, Antero & Mikkonen, Simo: Suomi sodan jälkeen. Pelon, katkeruuden ja toivon vuodet 1944–1949. Jyväskylä: Atena. 265 s. 2015. ISBN 978-952-300-112-1.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606173158

Oman Maan historiatulkinnat kansakuntaa rakentamassa

Riina Turunen

Arvio teoksesta Karonen, Petri & Räihä, Antti (toim.): Kansallisten instituutioiden muotoutuminen. Suomalainen historiakuva Oma Maa -kirjasarjassa 1900–1960. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2014. 457 s. ISBN 978- 952-222-606-8.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201606173159

J@rgonia vol. 13, nro 26 (2015)

Artikkeli

”Mutta niille ei voi mitään, joilla on aivoissa vika”. Mielisairauden kansanomaiset tulkinnat 1900-luvun alkuvuosikymmenten modernisoituvassa Suomessa

Anna Kinnunen

Artikkelissa tarkastellaan mielisairauden kansanomaisia tulkintoja 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä, jolloin mielisairaita ja muita marginaaliryhmiä koskeva yhteiskunnallinen keskustelu kävi vilkkaana. Mielisairaat alkoivat degeneraatioteorioiden myötä näyttäytyä modernisoituvan yhteiskunnan ei- toivottuina toisina, joiden henkinen ja fyysinen rappio uskottiin perinnölliseksi. Mielisairaaloiden lukumäärää lisättiin, mutta merkittävä osa mielisairaiksi katsotuista eli yhä laitosten ulkopuolella, esimerkiksi elätteellä maaseudun yksityisissä perheissä. Artikkelissa selvitetään, miten mielisairaisiin suhtaudutaan aikakauden maallikkokerronnassa ja millaisia käsityksiä esitetään mielisairauden syistä, seurauksista ja parannettavuudesta. Samalla hahmotetaan, miten kansanomaiset tulkinnat suhteutuvat modernisoituvan yhteiskunnan ja sen myötä kehittyneen mielisairaanhoidon esittämiin käsityksiin, joita leimasivat usko mielisairaiden moraaliseen rappioon ja pelko degeneraation etenemisestä syvälle yhteiskuntaruumiiseen. Aineistona käytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kansanrunousarkiston perinnetekstejä, joissa käsitellään mielisairautta ja -sairaita. Tekstejä analysoidaan narratiiviseen tutkimustraditioon sitoutuen kerrontana, jossa kertojat jäsentävät mielisairaita koskevia kokemuksiaan, käsityksiään ja uskomuksiaan 1900-luvun alun murrostilaisen yhteiskunnan kehyksessä.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201512103964

Puheenvuoro

Merkillinen historiassa. Virkaanastujaisluento 3.12.2014

Kustaa H.J. Vilkuna

Kustaa H.J. Vilkunan virkaanastujaisluento 3.12.2014.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201512144024

Raportit

Nuoret tutkijat kaukana idässä

Pirita Frigren, Kirsi-Maria Hytönen, Eerika Koskinen-Koivisto, Pasi Saarimäki

Raportti: Pirita Frigren, Kirsi-Maria Hytönen, Eerika Koskinen-Koivisto ja Pasi Saarimäki: Nuoret tutkijat kaukana idässä. Conferences of International Committee for Historical Sciences (ICHS/CISH) and International Federation for Research in Women’s History (IFRWH) Jinanissa, Kiinassa 23.–29.8.2015.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201512144028

Mitä on kulttuurihistoria ja miten sitä tehdään?

Henna Karppinen-Kummunmäki

Raportti: Henna Karppinen-Kummunmäki: Mitä on kulttuurihistoria ja miten sitä tehdään? V Premods-workshop, Turku 23.–25.9.2015

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201512103967

Tulkintoja menneisyydestä – historian ja nykyajan kohtaamisia tutkimuskentältä

Henrik Mattjus

Raportti: Henrik Mattjus: Historiantutkimuksen päivät, Joensuu 22–24.10.2015

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201512103968

Kirja-arvio

Asiapoliitikon osa. Tolkun mies Matti Paasivuori Suomen politiikan pyörteissä

Tuomas Laine-Frigren

Arvio teoksesta Hentilä, Maija-Liisa. Sovittelija. Matti Paasivuori 1866–1937. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. 2013. 446 s. ISBN 978-952-5976-12-0.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201512103969

J@rgonia vol. 13, nro 25 (2015)

Vauraus, luotto, luottamus. Talonpoikien lainasuhteet Pohjanlahden molemmin puolin 1796–1830: Lectio praecursoria 1.10.2014

Tiina Hemminki

FM Tiina Hemmingin Suomen historian väitöskirja Vauraus, luotto, luottamus. Talonpoikien lainasuhteet Pohjanlahden molemmin puolin tarkastettiin 1.10.2014 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi dosentti Kari-Matti Piilahti Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jari Ojala Jyväskylän yliopistosta.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201506172359

Tilastomies torpparien asialla. Edvard Gyllingin maatalouspoliittinen ajattelu ja toiminta suurlakon ja sisällissodan välissä: Lectio praecursoria 27.2.2015

Petri Jussila

FL Petri Jussilan Suomen historian väitöskirja Tilastomies torpparien asialla. Edvard Gyllingin maatalouspoliittinen ajattelu ja toiminta suurlakon ja sisällissodan välillä tarkastettiin 27.2.2015 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi akademilektor Ann-Catrin Östman Åbo Akademista ja kustoksena professori Pirjo Markkola Jyväskylän yliopistosta.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201506172360

Tirkistelijöiden historiaa: Lectio Praecursoria 7.11.2014

Juuso Marttila

FM Juuso Marttilan taloushistorian väitöskirja Työ teollistumisen ja arjen rajapintana. Strömforsin ja Ramnäsin rautaruukkiyhteisöt 1880–1950 tarkastettiin 7.11.2014 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Pertti Haapala Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Jari Ojala Jyväskylän yliopistosta.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201506172361

Kirja-arviot

Näkymättömästä näkyväksi, suomalaisen miesihanteen lähteillä

Viliina Jyrinki

Arvio teoksesta Markkola, Pirjo; Östman, Ann-Catrin & Lamberg, Marko (toim.): Näkymätön sukupuoli, mieheyden pitkä historia. Tampere: Vastapaino. 2014. 405 s. ISBN 978-951-768-430-9.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201506172362

Tuore näkökulma ylirajaisiin suhteisiin

Heidi Kurvinen

Arvio teoksesta Liikkuva maailma: Liike, raja, tieto. Toimittanut Mikko Lehtonen. Vastapaino 2013. 312 s. ISBN 978-951-768-408-8.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201506172363

Naisten oikeuksien puolesta. Itälontoolaisen suffragettijärjestön lyhyt historia

Laura-Mari Manninen

Arvio teoksesta Jackson, Sarah and Taylor, Rosemary. 2014. Voices from History: East London Suffragettes. Gloucestershire: The History Press. 192 s. ISBN-13: 978-0750960939.

Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201506172364

Sammakko