J@rgonia on vuonna 2003 perustettu etnologian, historian ja niiden lähitieteiden aloilla toimiva vertaisarvioitu elektroninen julkaisu. Se ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. J@rgonia on tarkoitettu kulttuuria, historiaa ja perinnettä tutkivien jatko-opiskelijoiden julkaisukanavaksi.
Tuorein numero
J@rgonian nro 16 sisältää Anna Haverisen artikkelin Trobriand-saarilta internetiin ja professori Hanna Snellmanin ja professori Laura Starkin puheenvuorot.
J@rgonia vol. 7, nro 16 (2009)
Trobriand-saarilta internetiin – antropologisen kenttätyön haasteita virtuaalisessa ympäristössäAnna Haverinen
Internet kehitettiin alun perin 1960-luvulla puolustus- ja tiedustelupalvelujen tarpeisiin, mutta 1980-luvulla kehitettyjen visuaalisten käyttöliittymien ansiosta siitä on tullut yhä tärkeämpi osa länsimaisen ihmisen arkipäivää. Vaikutukset sosiaaliseen ja kulttuuriseen kanssakäymiseen ovat olleet mittavia, minkä vuoksi myös sosiaali- ja kulttuuritieteet ovat olleet kiinnostuneita siitä mitä ihmiset tekevät internetissä. Kansainvälisesti virtuaaliantropologista tutkimusta on tehty jo 1990-luvun alusta saakka, mutta Suomessa marginaalisesti vasta 2000-luvulla. Ennakkoluulot virtuaalista kenttätyötä kohtaan saattavat olla tutkimuksen vähäisyyden syynä, minkä vuoksi artikkelissa tuodaan esille ne yhtäläisyydet ja eroavaisuudet, jotka perinteiseen ja virtuaaliseen kenttätyöskentelyyn kuuluvat. Haverinen tarkastelee aihetta virtuaalisia muistomerkkisivustoja koskevan pro gradu -työnsä sekä virtuaalietnografiaa, virtuaalisen havainnoinnin ja virtuaalisten aineistojen eettisyyttä koskevan kansainvälisen tutkimuksen pohjalta.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200912214569
Puheenvuorot
Uudet Etnologiat: Virkaanastujaisesitelmä 29.4.2009Hanna Snellman
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200912214570
Usko-käsitteen neljä ongelmaa: VI Kulttuurintutkimuksen päivillä Jyväskylässä 11.12.2009 pidetty esitelmäLaura Stark
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200912214571
J@rgonia vol. 6, nro 15 (2008)
Hyväksytty ja kielletty aviollinen väkivalta 1600-luvun loppupuolen itäsuomalaisissa maaseutuyhteisöissäHanna Kietäväinen-Sirén
Artikkelissa tarkastellaan miesten vaimoihinsa kohdistamaa väkivaltaa itäsuomalaisella maaseudulla kulttuurisesta näkökulmasta. Keskeisiä kysymyksiä ovat väkivallan hyväksyttävyys sekä yhteisön reaktiot väkivaltaan. Näiden teemojen perusteella tarkastellaan myös vaimon asemaa suhteessa mieheensä sekä sukupuolten välistä suhdetta ylipäänsä. Aineistona käytetään kihlakunnanoikeuksien puhtaaksikirjoitettuja pöytäkirjoja. Nämä yksittäisten ihmisten elämänkohtalot toimivat esimerkkeinä varhaismodernissa kulttuurissa yleisemmin jaetuista avioliittoa ja puolisoiden välistä suhdetta koskevista näkemyksistä ja suhtautumistavoista. Kietäväinen-Sirénin mukaan miehen vaimoaan kohtaan harjoittama väkivalta oli täysin sallittua kohtuullisena kurituksena. Liiallista väkivaltaa ei sen sijaan hyväksytty edes kuritustarkoituksessa. Hyväksytyn ja kielletyn rajat olivat kuitenkin liukuvia. Yhteisö puuttui liialliseen väkivaltaan satunnaisesti epävirallisella tasolla. Oikeuteen väkivaltatapaukset päätyivät erittäin harvoin, eivätkä viranomaiset olleet erityisen halukkaita puuttumaan kotitalouden sisäisiin asioihin. Vaimo oli pitkälti miehensä toimien varassa, mutta väkivaltatapausten määrä käräjillä ei viittaa miehisen vallankäytön laajaan vinoutumiseen.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-20095111564
J@rgonia vol. 6, nro 14 (2008)
"Nouse ylös vanha väki, lastujen perään!" Hautausmaiden taikuus 1700-luvun lopullaEmmi Tittonen
Artikkelissa tarkastellaan taikuusoikeudenkäyntien kautta hautausmailla tehtyjä taikoja Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 1700-luvun lopulla. Hautausmailla tehdyt taiat ovat uusi piirre verrattuna 1500- ja 1600-lukujen suomalaisiin noituus- ja taikuusoikeudenkäynteihin. Artikkelissa tarkastellaan erityisesti taikoja, joita tehtiin sairauksien parantamiseksi ja varastettujen esineiden palauttamiseksi omistajalleen. Hautausmaiden taikuutta käsitellään niin kansanomaisen ajattelun – kuten vainajiin, kuolemaan ja pyhään liittyvien käsitysten – kuin virallisen esivallan käsitysten ja normien kautta. Taikoja analysoidaan alioikeuksien konseptituomiokirjojen avulla: aineistosta esiin nostettujen taikatekojen kuvausten ja tapausesimerkkien kautta. Aineistosta esiin nousevat teemat sidotaan kontekstiinsa tutkimuskirjallisuuden avulla. Artikkelissa tuodaan esille myös taikuuden eri määritelmät sekä kotimainen ja ulkomainen noituuden ja taikuuden tutkimustraditio.
Viittaa julkaisuun pysyvällä osoitteella http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-20095111563
