J@rgonia Sammakko J@rgonia

Käsikirjoitus ja toimituskäytännöt

Päivitetty 22.6.2016 // Toimituskäytännöt Artikkelit Lektiot, Raportit ja Kirja-arviot Tekninen muotoilu

J@rgonian toimituskäytännöt

J@rgonia on kulttuurien, historian ja perinteen tutkijoiden referoitu, JuFo-luokiteltu open access -julkaisu, jota julkaisee Helan tutkijat ry. J@rgoniaa koskevat päätökset tekee J@rgonian toimituskunta, viime kädessä päätoimittaja. J@rgonia julkaistaan kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Toimituskunta päättää artikkelien ottamisesta toimitusprosessiin artikkelikäsikirjoituksen tai artikkelin keskeistä sisältöä kuvaavan 400 sanan abstraktin perusteella. Artikkelikäsikirjoitusten lähettämisen deadlinet ovat 15.1. ja 1.8.

Kaikki J@rgonian toimitusprosessiin hyväksyt artikkelit läpikäyvät double blind -vertaisarvioinnin. Toimitus kutsuu tehtävään kaksi toimituskunnan ulkopuolista ja käsikirjoituksen suhteen riippumatonta refereetä, jotka ovat väitelleitä tutkijoita tai muita asiantuntijoita. Refereet arvioivat käsikirjoituksen tieteellisen pätevyyden ja suosittelevat toimituskunnalle joko artikkelin hyväksymistä tai hylkäämistä sekä antavat kirjoittajalle tarvittaessa korjausehdotuksia (ks. Toimitusprosessin eteneminen, kohdat 3–5). Lausunnot saatuaan päätoimittaja ja artikkelin vastuutoimittaja arvioivat artikkelin julkaisukelpoisuuden.

J@rgoniassa julkaistavat artikkelit noudattavat Creative Commons Attribution 4.0 International -lisenssiä (CC-BY-4.0). Kirjoitusten alkuperäinen julkaisuoikeus on Helan tutkijat ry:llä ja J@rgonialla. Lehdessä julkaistavien artikkelien tekijänoikeudet säilyvät kirjoittajilla ja heillä on oikeus tallentaa kirjoituksensa oman organisaationsa julkaisuarkistoon.

Artikkelikäsikirjoituksen lähettäminen

J@rgonia-julkaisusarjaan tarjottavat käsikirjoitukset toimitetaan päätoimittajalle rtf-, doc- tai docx-tiedostona. Käsikirjoituksen suosituspituus on lähdeluettelo mukaan lukien noin 40 000 merkkiä suomeksi tai noin 8000 sanaa englanniksi. Työtä säästyy, mikäli käsikirjoitus laaditaan kirjoitusohjeiden mukaan. Ohjeet ovat pienin muutoksin Chicago Manual of Stylen 15. painoksen mukaiset.

Ohjeet koskevat artikkelin kirjoitusasua; artikkelin sisältöä ja rakennetta koskevia neuvoja voi katsoa esimerkiksi Merja Kinnusen ja Olli Löytyn toimittamasta teoksesta Tieteellinen kirjoittaminen (Vastapaino, 2002).


Abstraktin kirjoitusohjeet J@rgonia-artikkelin kirjoittajalle

Abstraktin tarkoituksena on esitellä lyhyesti artikkelin sisältöä J@rgonian toimituskunnalle. Abstraktin perusteella toimituskunta ratkaisee ottaako se artikkelin jatkokäsittelyyn, ja antaa kirjoittajalle ohjeita artikkelin työstämiseen. Abstraktilla siis ”myydään” artikkeli-ideaa J@rgonian toimituskunnalle.

Abstraktista tulisi ilmetä seuraavat asiat:

  1. Tutkimusongelma, artikkelin tavoite ja rajaus
  2. Tutkimusongelman tausta (artikkelin motivointi): Miksi aiheen tutkiminen on tärkeää? Mihin tieteelliseen keskusteluun artikkeli osallistuu?
  3. Artikkelin viitekehys (teoriat, mallit, käsitteet, joilla artikkelissa operoidaan), metodit ja aineisto: miten tutkimusongelma ratkaistaan?
  4. Mahdolliset tulokset tai johtopäätökset: mitkä ovat vastaukset tutkimusongelmaan, mitä niistä seuraa?

Toimitusprosessin eteneminen:

  1. Toimituskunta tutustuu tarjottuun artikkelikäsikirjoitukseen tai abstraktiin ja päättää, otetaanko tarjottu artikkeli toimitusprosessiin. Päätös tehdään seuraavien kriteerien perusteella:
    • artikkelia ei ole aiemmin julkaistu
    • tarjottu artikkeli on tieteellinen artikkeli
    • tarjottu artikkeli edustaa etnologiaa, kulttuuriantropologiaa, folkloristiikkaa, perinteen-tutkimusta tai kulttuuri- tai sosiaalihistoriaa tai liittyy kiinteästi mainittujen tieteenalojen ajankohtaiseen tieteelliseen keskusteluun
  2. Kun tarjottu artikkeli päätetään ottaa J@rgoniaan toimitusprosessiin, toimituskunta antaa tarpeen mukaan kommentteja artikkelikäsikirjoituksen työstämistä varten ja pyytää kirjoittajaa lähettämään valmiin artikkelikäsikirjoituksen toimituskunnalle kolmen kuukauden kuluessa.
  3. Päätös artikkelin julkaisemisesta tehdään anonyymien referee-arvioiden pohjalta double blind -periaatteen mukaisesti. Valmis artikkelikäsikirjoitus lähetetään anonyymisti kahdelle asiantuntijalle arvioitavaksi. Arvioijilta pyydetään lausunto artikkelista kuukauden sisällä. Arviointi tapahtuu asteikolla 1–4:
    • Artikkeli suositellaan julkaistavan sellaisenaan
    • Artikkeli suositellaan julkaistavan pienin korjauksin (erillinen liite)
    • Artikkeli suositellaan julkaistavaksi huomattavien korjausten jälkeen (erillinen liite)
    • Artikkelia ei tulisi julkaista

    Arvioijia pyydetään kiinnittämään arvioinnissaan huomiota seuraaviin asioihin:

    • Aiheen rajaus ja kysymyksenasettelu
    • Teoreettinen ja metodologinen viitekehys ja niiden soveltaminen artikkelissa
    • Aiheen merkittävyys, omaperäisyys ja ajankohtaisuus
    • Rakenne ja väliotsikoiden määrä
    • Ilmaisun selkeys ja sujuvuus

    Jos lausunnot ovat ristiriitaisia, toimituskunta voi pyytää lausuntoa kolmannelta arvioijalta.

  4. Artikkeli palaa lausuntojen kera kirjoittajalle viimeisteltäväksi. Kirjoittajalle annetaan kuukausi aikaa toteuttaa pyydetyt muutokset.
  5. Tarvittaessa artikkeli voidaan palauttaa referee-arviointiin. Arvioijilla on jälleen kuukausi aikaa lukea ja kommentoida artikkelia ja kirjoittajalla kuukausi aikaa viimeistellä artikkeli.
  6. Toimituskunta voi antaa artikkelin viimeistelyvaiheessa muutos- ja korjausehdotuksia. Kirjoittaja laatii valmiista artikkelista abstraktin ja asiasanat.
  7. Valmis artikkeli taitetaan J@rgonia-artikkelien julkaisuasun mukaiseen asuun ja julkaistaan J@rgonian nettisivuilla.

Lektioiden, raporttien ja kirja-arvioiden ohjeet

Lektiot

Jargonia julkaisee väitöskirjalektioita historian, kulttuurin ja perinteentutkimuksen aloilta. Lektiot julkaistaan pääsääntöisesti sellaisenaan. Toimituksen ensisijaisena tehtävänä on tekstin kielenhuolto. Lektiolle annetaan pääotsikko, poistetaan ylimääräiset puhuttelut (arvoisa kustos jne.) sekä lisätään tarvittaessa väliotsikoita ja lähdeviitteitä. Tekstin muotoilussa noudatetaan J@rgonian yleisiä kirjoitusohjeita.

Lektio otsikoidaan seuraavin tiedoin:

Lisäksi kirjoituksen alkuun lisätään tiedot väittelijästä, väitöskirjan nimestä, tarkastuspäivämäärästä ja yliopistosta sekä vastaväittäjästä ja kustoksesta.

Esimerkki:

Britannian parlamentti päättämässä asevoimien käytöstä
Lectio praecursoria 1.2.2014
Teemu Häkkinen

FM Teemu Häkkisen yleisen historian väitöskirja The Royal Prerogative Redefined. Parliamentary Debate on the Role of the British Parliament in Large-scale Military Deployments, 1982–2003 tarkastettiin 1.2.2014 Jyväskylän yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi Dr. Paul Seaward History of Parliamentista, Lontoosta ja kustoksena professori Pasi Ihalainen Jyväskylän yliopistosta.

Tekstin muotoilussa käytettävä kirjaintyyppi on Times New Roman (fonttikoko 12, riviväli 1,5). Tekstin loppuun liitetään tieto kirjoittajasta, oppiaineesta sekä toimipaikasta.

Konferenssi- ja seminaariraportit

Konferenssi- ja seminaariraportit antavat hyvän tilaisuuden esitellä eri tieteenalojen ajankohtaista tutkimusta, uusia tutkimusnäkökulmia ja tutkimusverkostoja. Raportti voidaan jäsentää esimerkiksi teemojen, puheenvuorojen tai workshoppien mukaan. Yksi mahdollinen etenemisjärjestys on seuraava.

Esittele aluksi mistä tapahtumassa oli kyse. Mikä oli teemana? Mikä verkosto toimi järjestäjänä? Kenelle ja mille tieteenaloille tapahtuma oli suunnattu? Miten isosta tapahtumasta oli kysymys? Kerro myös tärkeimmistä puheenvuoroista tai key note ‑luennoista (tarvittaessa omassa alaluvussa).

Erittele tämän jälkeen tarkemmin tapahtuman sisältöä. Älä kuitenkaan referoi koko ohjelmaa, vaan käytä esimerkkeinä niiden työryhmien esityksiä, joita itse olit seuraamassa. Mikä oli työryhmän teemana? Mistä aiheista esitelmiä pidettiin? Minkälaisia tutkimusaiheita, lähdeaineistoja, käsitteitä, menetelmiä, teorioita tai tutkimussuuntauksia työryhmissä nousi esiin?

Tiivistä lopuksi, mitä oivalluksia tapahtuma antoi. Miten tapahtumassa käsiteltyjä asioita voisi hyödyntää omalla tutkimusalallasi?

Kirjoituksen suositeltava pituus on 800–1600 sanaa. Muotoilussa käytettävä kirjaintyyppi on Times New Roman (fonttikoko 12, riviväli 1,5). Tekstin loppuun liitetään tieto kirjoittajasta, oppiaineesta sekä toimipaikasta.

Tekstin muotoilussa noudatetaan samoja ohjeita kuin artikkelien kirjoitusohjeista. Kirjoitus otsikoidaan pääotsikolla ja osien välissä käytetään väliotsikoita.

Raportti otsikoidaan seuraavin tiedoin:

Esimerkki:

Mitä on kulttuurihistoria ja miten sitä tehdään?
Raportti: V Premods-workshop, Turku 23.–25.9.2015.
Henna Karppinen-Kummunmäki

Tekstin loppuun lisätään tieto kirjoittajasta, tutkimusalasta ja toimipaikasta. Raportin yhteyteen on mahdollista liittää kuvia. Kuvat lähetetään erillisinä tiedostoina ja tekstiin merkitään kohta, johon kuva halutaan liittää. (Esimerkiksi: Tähän kuva 1 tekstillä: Guadalupen alttari, México. Kuva: Matleena Jänis.)

Kirja-arviot

J@rgonia julkaisee kirja-arvioita historian, kulttuurin ja perinteentutkimuksen ajankohtaisista teoksista. Arvioita haetaan erillisellä call for book reviews -hakuilmoituksella. Seuraava haku on 1.10.–31.10.2016.

J@rgoniaan tarjottavien kirja-arvioiden odotetaan olevan asiantuntevia, analyyttisiä, tiiviitä ja selkeitä niin, että sisältö on ymmärrettävä myös tieteenalan ulkopuoliselle lukijalle. Kirja-arvioon tulee sisällyttää johdanto, alalukuja ja yhteenveto. Kirjoitukseen on mahdollista lisätä myös lähdeviitteitä. Mikäli arvioitavasta teoksesta valitaan sitaatti, sen perään riittää sivunumero (s. XX). Kirja-arvio pyydetään jäsentämään seuraavalla tavalla:

Esittele johdanto-osassa kirjan tausta ja päätavoite. Mihin tieteelliseen tai yhteiskunnalliseen ajankohtaiseen keskusteluun teos liittyy? Mihin siinä pyritään? Voit kertoa lyhyesti myös kirjan rakenteesta ja keskeisistä teemoista sekä suhteuttaa teoksen tutkijan tuotantoon tai tiettyyn tutkimusalaan.

Erittele tämän jälkeen rakentavan kriittisesti kirjan sisältöä. Älä kuitenkaan referoi jokaista lukua, sillä tämä antaa kirja-arviolle luettelomaisen vaikutelman. Erityisesti artikkelikokoelmien kohdalla on vältettävä jokaisen artikkelin esittelyä. Keskity sen sijaan itseäsi kiinnostaviin ja tieteenalan kannalta tärkeimpiin teemoihin ja mielenkiintoisimpiin löydöksiin.

Pohdi lopuksi kirjan käyttökelpoisuutta. Miten kirja on onnistunut tavoitteissaan? Millaisia uusia näkökulmia kirja avaa tieteenalan aikaisempaan tutkimukseen? Kenelle kirjaa voi suositella?

Kirja-arviot otsikoidaan seuraavin tiedoin

Esimerkki:

Asiapoliitikon osa. Tolkun mies Matti Paasivuori Suomen politiikan pyörteissä

Arvio teoksesta Hentilä, Maijaliisa. Sovittelija. Matti Paasivuori 1866–1937. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. 2013. 446 s. ISBN 978-952-5976-12-0.

Tuomas Laine-Frigren

Kirja-arvion suositeltava pituus on 800–1600 sanaa.

Muotoilussa käytettävä kirjaintyyppi on Times New Roman (fonttikoko 12, riviväli 1,5).

Tekstin loppuun liitetään tieto kirjoittajasta, oppiaineesta sekä toimipaikasta.


J@rgoniassa julkaistavien kirjoitusten tekninen muotoilu

Tekstin muotoilu

Tekstissä ei saa käyttää tavutusta eikä oikean reunan tasausta. Tekstissä ei saa käyttää muitakaan ylimääräisiä muotoiluja, kuten tabulaattoria, sivunumeroja tai tyylejä.

Kappaleet erotetaan toisistaan yhdellä tyhjällä rivillä. Sisennyksiä käytetään ainoastaan sitaateissa, jolloin koko kappale sisennetään. Jos varsinaisessa tekstissä halutaan tehdä korostuksia, ne tehdään kursiivia käyttäen.

Jos lähdeluettelossa on useita kirjoittajia samalla sukunimellä, tekstissä heihin on viitattava mainiten myös etunimen ensimmäinen kirjain, esimerkiksi Peltonen U. ja Peltonen M.

Tekstissä ei käytetä lyhenteitä, vaan lyhenteet on avattava. Esimerkiksi mm. kirjoitetaan muun muassa.

Väliotsikoita ei numeroida.

Kuviot ja taulukot

Kirjoittaja toimittaa julkaisuun liittyvät kuviot ja kuvat valmiina, tallennettuina omiksi tiedostoikseen. Tekstiin merkitään selvästi näkyviin niiden paikat.

Taulukoiden tulee olla teknisesti yksinkertaisesti toteutettuja.

Kuvien julkaisussa noudatetaan tekijänoikeuslainsäädäntöä. Kuvien tekijöiltä on oltava lupa kuvien julkaisuun, samoin verkkosivujen ylläpitäjiltä kuvakaappausten (screenshot) julkaisuun.

Tekstissä olevat lähdeviitteet

Tekstissä käytetään tekstin sisäistä viittaustapaa. Lähdeviitteet sijoitetaan viittauksen perään sulkeisiin siten, että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen julkaisuvuosi ja viittauksen sivunumerot, esimerkiksi (Heikkinen 2014, 2–3).

Jos lähdeviite koskee vain yhtä edeltävää virkettä, lähdeviite liitetään suoraan virkkeen perään, jolloin piste tulee vasta viitteen ja sulkujen jälkeen (Heikkinen 2014, 2–3).

Jos lähde viittaa useampaan kuin yhteen virkkeeseen, se sijoitetaan pisteen jälkeen. Tällöin myös sulkeiden sisälle merkitään piste. (Heikkinen 2014, 2–3.)

Uusinta- ja näköispainokseen viitattaessa merkitään molemmat julkaisuvuodet, alkuperäinen julkaisuvuosi hakasuluissa. (Lévi-Strauss 2003 [1955], 35).

Loppuviitteet

Tekstissä ei saa käyttää alaviitteitä. Juoksevin numeroin merkityt loppuviitteet (esimerkiksi lisäykset ja kommentit) ovat mahdollisia. Ne merkitään tekstissä hakasulkeilla [1]. Loppuviitteet sijoitetaan artikkeliin varsinaisen tekstiosan jälkeen ennen lähdeluetteloa. Loppuviitteet kirjoitetaan normaalina tekstinä, ei tekstinkäsittelyohjelman loppuviitekomennolla.

Lähdeluettelo

Lähdeluettelo liitetään tekstin loppuun, loppuviitteiden jälkeen. Tutkimusaineistot ja kirjallisuus merkitään erikseen. Opinnäytetyöt ja muu julkaisematon kirjallisuus sisällytetään kirjallisuusluetteloon (tästä tarkemmat ohjeet jäljempänä).

Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä seuraavasti: Sukunimi, Etunimi. Julkaisuvuosi. Teoksen nimi (kursiivilla). Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.

Saman tekijän julkaisut sijoitetaan aikajärjestykseen. Jos lähdeluettelossa esiintyy useita saman kirjoittajan samana vuonna julkaisemia kirjoituksia, merkitään vuosiluvun jälkeen aakkosia tarpeen mukaan. Esimerkiksi 1995a, 1995b ja niin edelleen.

Jos tekijöitä on kaksi, heidän merkitään seuraavasti:

Jos tekijöitä on kolme tai useampia, heidät merkitään seuraavasti:

Toimitetun teoksen tiedot ilmoitetaan seuraavasti: Sukunimi, Etunimi [& Etunimi Sukunimi, mikäli toimittajia on useampia], toim. [tai julkaisun kielen mukaan ed., eds., red., hrsg.], julkaisuvuosi. Teoksen nimi. Kustantajan kotipaikka: Kustantaja.

Uusinta- ja näköispainoksista ilmoitetaan myös alkuperäinen julkaisuvuosi hakasulkeissa.

Tieteellisessä aikakauslehdessä ilmestyneen artikkelin tiedot ilmoitetaan seuraavasti: Sukunimi, Etunimi. Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Julkaisun nimi vuosikerta, (lehden numero): artikkelin sivunumerot.

Toimitettuun teokseen tai kirjoituskokoelmaan sisältyvästä artikkelista ilmoitetaan kirjoittajan ja artikkelin tiedot samalla tavalla kuin edellä. Artikkelin sivunumerot merkitään teosta koskevien tietojen perään. Teoksesta ilmoitetaan sen toimittajan etunimi ja sukunimi ja lopuksi kirjoituskokoelmaan liittyvät tiedot samalla tavalla kuin edellä.

Sanomalehti- tai aikakauslehtiartikkeli merkitään lähdeluetteloon vastaavalla tavalla kuin toimitettuun teokseen tai kirjoituskokoelmaan sisältyvä artikkeli: Sukunimi, etunimi. Julkaisuvuosi. Kirjoituksen nimi. Julkaisun nimi ilmestymispäivä tai numero ja artikkelin sivunumerot.

Kirja-arvioiden kohdalla lähdeluettelossa mainitaan, että kyseessä on kirja-arvio ja mainitaan kyseisen kirjan nimi.

Painamattomista opinnäytetöistä ilmoitetaan tekijän sukunimi, etunimi, vuosiluku ja opinnäytteen nimi. Lisäksi mainitaan, että kyse on painamattomasta opinnäytetyöstä ja ilmoitetaan oppiaine, yliopisto ja laitos, jolle opinnäytetyö on tehty. Jos opinnäyte on saatavilla www-muodossa, ilmoitetaan URL.

Konferenssi-esitelmistä ja vastaavista ilmoitetaan esitelmän pitäjän sukunimi, etunimi, vuosiluku, esitelmän otsikko sekä konferenssin tai vastaavan nimi, paikka ja ajankohta.

Elektronisten lähteiden viitetiedot merkitään lähdeluetteloon pääsääntöisesti samalla tavalla kuin painetun lähteen, mutta elektronisen lähteen viitteen on kerrottava myös lähteen URL-tiedot sekä se kokonaisuus, jonka osasta lähteessä on kysymys. Lisäksi viitteestä tulee ilmetä versiotiedot eli se, milloin kirjoittaja on hakenut lähteen käyttöönsä.

Esimerkit:

Artikkeli verkkojulkaisussa:

Sivusto, artikkeli tai kirja, joka on julkaistu vain internetissä:

Viesti keskustelupalstalla tai postituslistalla:

TSV Logo