Kielten tutkimus tutuksi
Kieliskooppi on uusi kielten tutkimuksen tiedotuskanava
Kielikampuksen 15.3.2012 järjestämä Suuri oppimateriaalikeskustelu -seminaari [1], monet tutkimukset [2], lukuisat opiskelijoiden kirjoittamat opinnäytteet sekä opettajien kokemukset ovat osoittaneet, että kielten tutkimuksen parissa saadut tulokset eivät kovin usein vaikuta kouluissa käytettyihin opetusmetodeihin, oppimateriaaleihin yms. Voidaan sanoa, että esim. Jyväskylän yliopiston kielikampuksen toimijoiden (kielten laitos, opettajankoulutuslaitos, kielikeskus ja Soveltavan kielentutkimuksen keskus) laaja tutkimustoiminta jää siinä suhteessa hyödyntämättä.
Kuitenkin esimerkiksi opettajat ovat monissa yhteyksissä [3] ilmaisseet halunsa saada täydennyskoulutusta ja saada kuulla ”viimeisistä uutuuksista”. Tutkijoiden tuottamat tutkimustulokset ja niiden potentiaaliset käyttäjät eivät kohtaa.
Kieliskooppi haluaa vaikuttaa tähän epäkohtaan tuomalla tutkimustulokset ulos ”piilostaan” ja tekemällä kielten tutkimuksen näkyvämmäksi ja laajalle käyttäjäkunnalle helposti lähestyttäväksi.
Kuka on kielten tutkija?
Tutkijoina ei pitäisi ajatella pelkästään tutkija-nimikkeellä työskenteleviä ”ammattitutkijoita”. Monet kielten parissa työskentelevät ihmiset harjoittavat tutkimusta – eikä pelkästään yliopistoissa tai tutkimuslaitoksissa. Esimerkiksi koulujen kielten opettajat tekevät näkymätöntä tutkimusta jokapäiväisessä työssään, opetusta suunnitellessaan jne. Samoin opiskelijat – tulevat opettajat – eivät osaa useinkaan ajatella itseään tutkijoina, vaikka he tuottavat runsaasti arvokasta tutkimustietoa opintoihinsa kuuluvien pakollisten opinnäytteiden muodossa. Pohjimmiltaan maisteritutkielma (pro gradu) on tieteellinen tutkimus, jolla opiskelija osoittaa hallitsevansa tutkimusmetodit. Joskus kandidaatintutkielmakin täyttää hyvän tieteellisen kirjoituksen kriteerit, vaikka se onkin melko suppea.
Kieliskooppi haluaa tuoda tämän tutkimustoiminnan esille ja antaa myös nuorille kielten tutkijoille ansaitsemansa näkyvyyden (lue lisää Tutkielmat -sivusta). Tässä numerossa julkaisemme kuuden kielen oppimiseen tai opetukseen liittyvän pro gradu-tutkielman tiivistelmät, jotka antavat kuvan siitä, mitä opiskelijamme (ja mahdollisesti tulevat opettajat) tutkivat. Tiivistelmät on poikkeuksellisesti otettu sellaisinaan tutkielmien etusivusta, mutta jatkossa ansiokkaiden tutkielmien tekijät esittelevät tutkimuksiaan yksityiskohtaisemmin. Jatkossa julkaisemme myös muita opiskelijoiden töitä, esim. projektikurssien raportit tms.
Rohkaisemme myös kielten opettajia – entisiä opiskelijoita – kertomaan näkymättömästä tutkimustoiminnastaan ja jakamaan sen muiden opettajien tai tutkijoiden kanssa. Verkkolehtenä Kieliskoopilla ei ole samanlaisia tila- tai aikataulurajoituksia kuin alan painetuilla lehdillä ja voimme ottaa vastaan enemmän kirjoituksia.
Monikielistä tiedeyhteisöä edustava Kieliskooppi edistää monikielisyyttä. Julkaisemme mielellämme kirjoituksia myös vierailla kielillä. Samalla korostamme vahvasti myös suomen kielen asemaa tieteen kielenä ja tiedotuskielenä.
Kieliskoopin verkkolehden ensimmäinen numero
Kieliskooppi-sivusto perustettiin viime toukokuussa yllä mainitun Suuri oppimateriaalikeskustelun tuloksena. Kesällä 2012 Kielikampuksen sivut saivat uuden asun ja samassa yhteydessä päätettiin uudistaa myös Kieliskoopin rakenne ja ulkoasu. Kieliskooppi ilmestyy tästedes verkkolehden muodossa, jolloin uudet kirjoitukset voidaan kätevästi esittää yhdessä. Kaikki kirjoitukset, niin uudet kuin vanhat, löytyvät myös erikseen verkkosivuiltamme. Verkkolehti ilmestyy noin 6 kertaa vuodessa, tarvittaessa voidaan julkaista myös ylimääräisiä teemanumeroita. Lähtökohtaisesti kirjoitukset julkaistaan saapumisjärjestyksessä sen jälkeen, kun toimitusneuvosto on ne hyväksynyt.
Tähän Kieliskooppi-verkkolehden ensimmäiseen numeroon on koottu toukokuussa 2012 sivustolla julkaistut tekstit sekä uusia, julkaisemattomia kirjoituksia. Kirjoituksessaan Maisa Martin pohtii kielten opiskelun olemusta ja tarkoitusta Helsingin Sanomien julkaistun toimittajan mielipidekirjoituksen valossa, ja arvioi kriittisesti myös lehdistön toimintamalleja. Jean-Michel Kalmbach puolestaan pui Suomessa tuotettujen oppimateriaalien laatua ja tarkastusprosessia. Hyvänä esimerkkinä siitä, mihin sisällön tarkistamisen puute voi johtaa, on saman kirjoittajan laatima kirja-arvio ranskan verbioppaasta. Katja Mäntylä esittelee artikkelissaan suomenkielisten oppijoiden parissa suoritettua tutkimusta englannin ilmaisujen ja fraasien ymmärtämisestä. Tutkimus osoittaa, että oppijat eivät useinkaan ymmärrä edes tavallisimpia ilmaisuja.
Monimuotoisen tutkimusaineiston hyödyntäminen
Monet tutkijat ja opettajat osallistuvat koulutustilaisuuksiin joko kouluttajina tai kuuntelijoina. Tilaisuuden jälkeen on kätevää jakaa lisämateriaalia osallistujille esim. tilaisuuden tai sen järjestäjänä toimineen projektin yms. omilla verkkosivuilla. Julkaistu sisältö saattaa olla hyödyllinen myös laajemmin muita lukijoita ajatellen. Valitettavasti kyseiset internet-sivut häviävät joskus hyvinkin nopeasti tai vaihtavat osoitetta. Samoin monet tutkijat ja opettajat osallistuvat tieteellisiin tapahtumiin, konferensseihin, seminaareihin jne. Kaikkia tieteellisissä tapahtumissa pidettyjä esitelmiä ei läheskään aina julkaista, vaikka tässäkin tapauksessa niillä saattaisi olla laajempi potentiaalinen lukijakunta.
Näille kaikille hyödyntämättä jääneille ”puolivirallisille” materiaaleille (powerpoint-esitykset, esitelmien rungot, listat, taulukot, muut lisätekstit, posterit yms.), jotka koskevat kielen oppimista, kielen opetusta tai kielten tutkimusta laajemmin, Kieliskooppi tarjoaa kätevän ja pysyvän julkaisu- ja säilytyspaikan. Lue lisää tästä. Kun sisältö sijaitsee Jyväskylän yliopiston palvelimella, materiaalille voidaan myös antaa kätevä lyhytosoite (ks. esimerkkejä tämän kirjoituksen lähteistä).
Seuraavassa numerossa
Tämän numeron kirjoitukset painottuvat jossakin määrin oppimateriaaleihin, mikä johtuu siitä, että Kieliskooppi perustettiin oppimateriaaliseminaarin vanavedessä. Myös seuraavassa numerossa on luvassa tuhti annos oppimateriaaleja koskevia kirjoituksia, kun julkaisemme erään oppimateriaaleja koskevan projektityökurssin opiskelijoiden laatimat raportit.
Kuten tässäkin numerossa julkaistut artikkelit osoittavat, Kieliskooppi ei kuitenkaan keskity pelkästään oppimateriaaleihin vaan teemana on kielten tutkimus laajassa merkityksessä. Tärkein tavoitteemme on tutkimuksen tutuksi tekeminen ja tutkimuksen korkea laatu. Otamme vastaan kaikentyyppisiä kielten tutkimukseen liittyviä kirjoituksia, kannanottoja ja materiaaleja.
Lähteet
1. Ks. ohjelma http://r.jyu.fi/49hN sekä tallenne Moniviestimessa http://r.jyu.fi/48Lx.
2. Ks. esim. ”Suomalaisten ranskan oppikirjojen kielioppisisältö puutteellista” http://r.jyu.fi/48vo.
3. Esimerkiksi JY:n kielten laitoksen, OKL:n ja Keski-Suomen lukiohankkeen 13.4.2012 järjestämä koulutuspäivä ”Kielenkiintoinen päivä lukioiden kielten ja äidinkielen opettajille”.
Kieliskooppi-verkkolehti
Lokakuu 2012