Oppikirja-arvio: English for you 1

Juho Putz

[Teksti liittyy Näkökulmia oppimateriaaleihin-sarjaan. Lue esittely.]


Oppikirjan nimen perusteella voidaan päätellä, että English for You 1 on sarjassaan ensimmäinen teos ja se on tarkoitettu ”juuri Sinulle”. Hieman tarkemmin takakantta katsomalla selviää, että opus on suunniteltu vastaamaan suomalaisten aikuisopiskelijan tarpeisiin. Kirjan käyttäjälle –osio kertoo lisäksi kirjan lähtevän liikkeelle aivan alkeista, eli se on tarkoitettu sellaiselle, joka ei ole opiskellut englantia vielä ollenkaan. Koska liikkeelle lähdetään aivan alkeista, kirjan tavoitteena on tehdä tutuiksi niin keskeisimmät kielioppitermit kuin myös sanaston ja sanontojen yleisimmät ilmentymät. Ehkä juuri tästä syystä kirjan rakenne ja ulkoasu on äärimmäisen pelkistetty ja selkeä, minkä lisäksi suomenkielisiä osioita löytyy runsaasti. Esimerkiksi kielioppiasioiden teoriaosuudet on selitetty suomeksi, ja useamman kappaleen (”unitin”) alustuksena tai loppuyhteenvetona on kokonaan suomeksi kirjoitettu tieto-osio, jossa kerrotaan tarkemmin englantilaisten tavoista ja tottumuksista. On ilmeisesti oletettu, ettei oppilaiden sanavarasto vielä tässä vaiheessa riitä tällaisten laajempien asiakokonaisuuksien ymmärtämiseen vieraalla kohdekielellä.

Taustalla olevaa kielikäsitystä ei ole erikseen mainittu, eikä se ole mitenkään yksiselitteisesti pääteltävissä. Esipuheessa kuvaillaan kirjaa seuraavasti: ”Osa harjoituksista tehdään tunneilla pareittain tai ryhmässä. Tulet huomaaman, että yhdessä työskentely ja asioiden pohtiminen on tehokasta oppimista.” Tämän perusteella voidaan olettaa kirjan keskittyvän myös kommunikatiivisen kielitaidon harjoitteluun, mutta toiminnallis-funktionalisuudesta puhumiseen perustelut ovat ehkä hieman turhan hatarat – varsinkin kun seuraavassa lauseessa todetaan suurimman osan harjoituksista olevan itsenäisiä ja oikeiden vastausten löytyvän kirjan lopusta. Monessa sanaston ja idiomien oppimiseen tähtäävässä tehtävässä on suomen- ja englanninkieliset ilmaukset listattu rinnakkain tai allekkain, siten että uuden sana-aineksen omaksuminen tapahtuu pääsääntöisesti muistamisen ja ulkoaopettelun kautta. Tämä toistuu myös monissa muunkin tyyppisissä harjoituksissa, joten kääntämisen roolin on keskeinen. Kielikäsitys kallistuu siis pitkälti formaalisen puolelle, sillä soveltamisvaihtoehtoja ei näissä tehtävätyypeissä juurikaan ole. Siitä huolimatta funktionaalisuutta ei ole kuitenkaan täysin unohdettu, joten kyseessä on varsin yleinen yhdistelmä näitä kahta eri käsitystä.

Oppimiskäsityksistä on myös niin ikään vaikea valita yhtä käsitystä, joka kuvaisi tätä kirjaa täydellisesti. Alkusanoissa korostetaan oppijan omien tavoitteiden asettamista ensisijaisen tärkeänä: ”kirja ei ole tiukka opetussuunnitelma”. Seuraavassa lauseessa vielä alleviivataan tosiasiaa, ettei ”jokainen opi samaan tahtiin”, ja uusien asioiden omaksumiselle tulee antaa aikaa – sinänsä varsin ymmärrettävää, koska kyseessä on kuitenkin lähtötason kirja. Erilaisten oppijakohtaisten tavoitteiden asettaminen viittaa konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Laaksosen (2012) mukaan tällöin kyseessä on ”yksilöllinen prosessi”, eivätkä oppimistulokset tietenkään voi olla täysin yhdenmukaisia. Toisaalta on ihan eri asia, miten tämä oikeastaan toimii käytännössä, sillä kirjaa tarkastellessa tämä ”eriyttäminen” ei mitenkään erityisesti ilmene eikä sitä ole erikseen korostettu, esimerkiksi valinnaisten harjoitusten muodossa.

Ehkä juuri tästä syystä oppijan rooli on varsin keskeinen. Oman opetussuunnitelman luomiseen kannustetaan, mutta loppu on täysin opiskelijan itsensä vastuulla. Erityisen haastavaksi tämän tekee se, että kirjan käyttäjillä ei välttämättä ole aikaisempaa kokemusta kielenopiskelusta, mutta silti pitäisi osata valita itselle keskeisimpiä sisältöjä ja asettaa tavoitteita. Toisaalta myös lähtötaso on laskettu huomattavan alas: ensimmäinen kappale on lähes kokonaan suomeksi (antaen lyhyen yleiskatsauksen englanninkieliseen maailmaan), jonka jälkeen aloitetaan numeroiden – ja mielestäni ehkä hieman kyseenalaisesti – englanninkielisten paikkakuntien nimien opettelulla. Myös äännejärjestelmä tehdään oppijalle tutuksi heti alkuun, ilmeisesti olettaen, että vieraan puhekielen omaksuminen alkaa oikeaoppisen ääntämisen hallinnalla.

English for You 1 –kirjan 13:sta kappaleesta yhdeksän pohjautuu dialogiin, eli erilaisia 2–4:n henkilöhahmon tähdittämiä lyhyitä keskustelunpätkiä on kokonaisuuteen suhteutettuna varsin paljon. Tämä ehkä siksi, että näin kappaleita voidaan käydä lukemalla läpi pareittain tai pienissä ryhmissä. Esimerkiksi ensin kuunnellaan kappale, opetellaan vaikeimpia kohtia yhdessä, minkä jälkeen harjoitellaan puhumista ja lausumista kappaleen tarjoamien esimerkkitilanteiden avulla. Tämän kaltaisesta rakenteesta tulee aika pitkälti mieleen omat peruskoulun alempien luokkien kirjat, mikä on varsin ymmärrettävää. Aiheet liikkuvat hyvin käytännönläheisissä arkipäivän tilanteissa, kuten puhelinkeskustelussa ja kauppareissun suorittamisessa. Osittain juuri siksi dialogin taso ei yllä kovin korkealle, joten autenttisuudella ei kyllä kannata lähteä kehuskelemaan.

Kirjan takakansi mainostaa autenttisia valokuvia, joita kyllä löytyykin, mutta silti niiden käyttö voisi olla olennaisesti tehokkaampaa (esim. Lontoon metrokartta osana tehtävää, nyt se jää vaan taustalle koristeeksi..). Varsinkin nyt, lähes kahdeksan vuotta kirjan julkaisun jälkeen, osa sisällöistä näyttää auttamattoman vanhanaikaiselta. Muuten kuvituksen käyttö on varsin toimivaa, ja pienet visualisoinnit onnistuvat piristämään kirjan ilmettä huomattavasti.

Kirjan lopusta löytyy hyvin suppea ”pika-apu” -niminen kielioppiosio, jossa kerrataan kolmella aukeamalla keskeisimmät kurssin aikana käydyt asiat hyvinkin pikaiseen sävyyn. Erityisesti huomiota kiinnitti fonologisten symbolien keskeinen rooli: ne esiteltiin heti kirjan alussa, jonka jälkeen niitä käytettiin jokaisessa sanasto-osiossa suomen- ja englanninkielisten vastineiden rinnalla. Tämä on varmasti hyvä asia oikeaoppiseen ääntämiseen tähtäävän oppijan kannalta, mutta toisaalta on myös tärkeää, että symbolien merkitys opetellaan kunnolla. Muussa tapauksessa ne jäävät hyvin helposti täysin huomaamatta, eivätkä näin ollen tuo keskeiseen rooliinsa nähden juurikaan merkittävä lisäarvoa.

LÄHTEET

Arvioitu oppikirja:

Käkelä, Liisa & Terhi Sjögren 2005. English for You 1. Keuruu: Otava.

Muut

Johnson, Keith 2008. An Introduction to Foreign Language Learning and Teaching (second edition). Harlow: Pearson Longman

Laaksonen, Riikka 2012. Heterogenität und Bedarf an Differenzierung im DaF-Unterricht der gymnasialen Oberstufe. Pro gradu –tutkielma. Tampereen yliopisto, Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö / Saksan kieli ja kulttuuri. http://tutkielmat.uta.fi/pdf/gradu06238.pdf (11.11.2012)

Nikula, Tarja 2010. Kielikäsityksen ja kielenopetuksen kytköksiä. www.kieliverkosto.fi/article/kielikasityksen-ja-kielenopetuksen-kytkoksista/ (8.11.2012)